Juhla- ja muistopäivät

Juhla- ja muistopäivät

Täältä löydät tietoa sotiimme liittyvistä juhlapäivistä ja niihin liittyvistä perinteistä.

13.3. Talvisodan päättymispäivä

Monin paikoin kunniakäyntejä sankarihaudoilla ja muistotilaisuuksia

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

Lapin sodan päättymispäivä. Vakiintunut liputuspäivä.

Valtioneuvosto teki huhtikuussa 1986 päätöksen huhtikuun 27. päivän nimeämisestä kansalliseksi veteraanipäiväksi ja määräsi toimeenpantavaksi yleisen liputuksen vuosittain kyseisenä päivänä. Ensimmäistä veteraanipäivää vietettiin vuonna 1987 itsenäisen Suomen täyttäessä 70 vuotta. Seuraavana vuonna valtioneuvosto päätti, että kansallista veteraanipäivää vietetään jatkossa vuosittain. Veteraanipäivän ohjelmaan ovat sen jälkeen kuuluneet valtakunnallinen pääjuhla ja lukuisa määrä paikallisia juhlatilaisuuksia.

Uuden, veteraanien työn arvostusta osoittavan juhlapäivän syntymiseen olivat keskeisesti vaikuttamassa silloinen pääministeri Kalevi Sorsa sekä veteraanijärjestöt, jotka katsoivat, että Lapin sodan ja samalla Suomea koskeneitten toisen maailmansodan sotatoimien päättyminen 27.4. (1945) olisi sopiva ajankohta veteraanipäivälle.

Laajemmin kansallisen veteraanipäivän taustoista ja vietosta kerrotaan oheisessa Markku Honkasalon kirjoittamassa ja kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan vuonna 2007 julkaisemassa kirjassa ”Sotiemme veteraanien päivä”. Kirjan sisällysluettelon otsikot toimivat hyperlinkkeinä.

http://veteraaniperinne.fi/files/filet/Sotiemme_veteraanien_paiva.pdf

Toukokuun 3. sunnuntai Kaatuneitten muistopäivä

Vakiintunut liputuspäivä. Kunniakäynti Hietaniemen sankarihaudoilla ja monin paikoin muualla maassa

Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivään on aiempina vuosina kuulunut pääjuhla sekä paikallisia muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen ja sankarihaudoilla käynteineen. Vuodesta 1993 lähtien sankarivainajien muiston kunnioittamisessa on keskitytty kunniakäynteihin sankarihaudoilla.

Kaatuneitten muistopäivän viettäminen sai alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940. Suunnitelman tietoonsa saanut puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim käski välittömästi, ettei vapaussodan päättymisen muistopäivänä ja armeijan lippujuhlan päivänä 16. toukokuuta järjestetä liputuksia ja paraateja. Samalla hän kansakunnan yhtenäisyyttä korostaakseen määräsi, että lippujuhlan sijasta toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Mannerheimin käsky koski vain puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös puolustusvoimien ulkopuolella. Myöhemmin muistopäivän piiriin sisällytettiin luonnollisesti myös jatkosodan ja Lapin sodan sankarivainajat. Sankarivainajien muistopäivä sai nykyisen nimensä vuonna 1946 ja seuraavana vuonna Valtioneuvosto vahvisti muistopäivän vieton ajankohdan. Vakiintunut liputuspäivä Kaatuneitten muistopäivä on ollut vuodesta 1977 lähtien.

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin syntymäpäivä. Virallinen liputuspäivä. Kunniakäynti Hietaniemen sankarihaudoilla, puolustusvoimien valtakunnallinen paraati ja useita paikallisia tapahtumia

Itsenäisyyden kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Suomessa oli vain yksi virallinen sotiin liittyvä muistopäivä. Toukokuun 16. päivää, jolloin valkoinen armeija oli vuonna 1918 marssinut maan pääkaupunkiin vietettiin armeijan lippujuhlana. Talvisodan jälkeen toukokuun lippujuhlaa ei ylipäällikön määräyksestä enää vietetty, vaan sen sijasta alettiin viettää sankarivainajien muistopäivää (nykyään Kaatuneitten muistopäivä). Kesäkuussa 1942 Suomen valtionjohto teki presidentti Risto Rytin johdolla päätöksen, jonka mukaan armeijan lippujuhlaa vietetään vuosittain kesäkuun neljäntenä päivänä, marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä. Valtiovalta halusi näin muistaa tuolloin 75 vuotta täyttänyttä ylipäällikköä. Virallinen liputuspäivä lippujuhlan päivästä tuli vuonna 1947. Nykyisellä nimellään puolustusvoimain lippujuhlan päivä oli ensimmäisen kerran Helsingin Yliopiston julkaisemassa almanakassa vuonna 1950.

4.9. Jatkosodan päättymispäivä

30.11. Talvisodan alkamispäivä

Monin paikoin muistotilaisuuksia

6.12. Itsenäisyyspäivä

Virallinen liputuspäivä

Kunniakäynti Hietaniemen sankarihaudoilla, puolustusvoimien valtakunnallinen paraati, paikallisia tapahtumia

Veteraanijärjestöjen merkkipäiviä

17.2. Kaatuneitten Omaisten Liiton (Sotaleskien Huollon) perustamispäivä (1945)

5.4. Rintamaveteraaniliiton (Rintamamiesveteraanien asunto- ja tukiliiton) perustamispäivä (1964)

18.8. Sotainvalidien Veljesliiton perustamispäivä (1940)

21.9. Rintamanaisten Liiton perustamispäivä (1980)

29.9. Suomen Sotaveteraaniliiton (Rintamamiesten Asuntoliiton) perustamispäivä (1957)