Himmetä ei muistot saa

14.10.2018 Himmetä ei muistot saa

Pohjoiskarjalaiset historianopettajat opintomatkalla kesän 1944 torjuntavoittojen maisemissa Karjalan kannaksella.

Tammenlehvän Perinneliiton historianopettajille suunnattu opintomatka vei heinä-elokuun vaihteessa 28 historianopettajaksi opiskelevaa ja sellaisena jo toimivaa pohjoiskarjalaista kolmipäiväiselle kierrokselle mm. Kuuterselän, Äyräpään, Valkeasaaren ja Tali-Ihantalan historiallisten taisteluiden tapahtumapaikoille.

Osallistujat tutustumassa Valkeakosken maastoon
Osallistujat tutustumassa Valkeakosken maastoon

Asiantuntevana oppaana toimi Sotaveteraanilehden sivuiltakin tuttu sotahistorian harrastajatutkija Göran Lindgren.

Oppaana toiminut sotahistorian harrastajatutkija Göran Lindgren.
Oppaana toiminut Göran Lindgren.

Nyt kolmatta kertaa järjestetty reissu on keskeinen osa Tammenlehvän Perinneliiton työtä veteraaniperinteen tuntemuksen siirtämiseksi tulevaisuuden sukupolvien kanssa työskenteleville.

– Veteraanien teot ovat tämän päivän vapaan ja vauraan Suomen perusta ja heidän arvoperinteen siirrossa ovat nämä henkilöt avainasemassa, muistuttaa Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pekka Holopainen.

Tämän vuoden osallistujajoukko oli erinomainen läpileikkaus perinnetyössä avainasemassa olevaan ammattiryhmään: mukana oli niin nykyisiä kuin tulevia opettajia sekä rehtoreita.

Kentältä apua luokkahuoneeseen

Opettajilta saatu palaute on ollut hyvää, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Opettajaksi valmistuva Pilvi Hatakka kiitteli sitä, miten paikan päällä käyminen tuo historian ihan eri lailla eloon.

– Sain reissulta konkreettisia tarinoita, joilla elävöittää oppitunteja. Sota ei tunnu enää niin etäiseltä, kun on muutakin osaamista asiasta kuin kirjoista opeteltu, hän huomauttaa.

Opastuksen tueksi laadittu materiaali saikin paljon kehuja.

– Omassa työssäni aion hyödyntää reissussa ottamiani kuvia ja matkalla jaettuja karttamonisteita, arvioi Liisa Itäniva.

Matkalla nähtiin myös venäläisten muistomerkkejä.
Matkalla nähtiin myös venäläisten muistomerkkejä.

Joensuulaisen Louhiojan koulun rehtori Antti Eteläpää on itsekin varsin perehtynyt sotahistoriaan, mutta kuvaili reissua silti antoisaksi. Hänen kohdallaan suurimmat ahaa-elämykset liittyivät nimenomaan olosuhteisiin, joissa sotaa käytiin.

Ulkoilmamuseoksi kunnostettu Kuuterselkä on erityisen havainnollinen kohde
Ulkoilmamuseoksi kunnostettu Kuuterselkä on erityisen havainnollinen kohde

– Ihmetystä ja kunnioitusta veteraaneja kohtaan herättää se, että ylipäätään on pystytty lyömään kampoihin sellaisen rautajyrän edessä, ja aivan mahdottomissa paikoissa.

Tähän saakka vain kirjoista luetuista tapahtumista todella tulee paikan päällä ihan eri lailla totta. Lindgrenin johdatus Valkeasaaren verilöylyksi muuttuneen taistelun taustoihin sai osallistujat hiljaiseksi heidän seistessään yli 70 vuotta myöhemmin niillä samoilla paikoilla, jossa Suomen puolustus murtui.

Menneestä oppia tulevaan

Vaikka erilaiset opintomatkat olivat vieneet monia reissun osallistujia ympäri maailmaa, oli suurimmalle osalle kyseessä ensimmäinen matka Suomen sotien tapahtumapaikoille. Päivien intensiivinen ohjelma innoitti bussissa myös kiivaisiin keskusteluihin sodan synnystä ja kulusta sekä analyyseihin siitä, millaisiin seurauksiin sodan aikana tehdyt erilaiset päätökset olisivat saattaneet Suomea kuljettaa.

– Esimerkiksi biologit voivat testata eri vaihtoehtoja erinäisin kokein ja aloittaa tarvittaessa uudestaan, mutta historioitsija voi vain spekuloida – menneitä tilanteita ja olosuhteita ei koskaan voi luoda uudestaan, hymähti Joensuun yliopistoon väitöskirjaansa valmisteleva Tapani Hautamäki.

Kesän 1944 taisteluiden jälkiä on yhä nähtävissä Kannaksella.
Kesän 1944 taisteluiden jälkiä on yhä nähtävissä Kannaksella.

Erityisen antoisaksi reissun teki mukana olleiden henkilökohtainen side reissussa nähtyihin paikkoihin – yhden isä oli esimerkiksi joutunut evakkoon opintomatkan reitin varrelta. Hautamäen isä puolestaan taisteli vuoden 1944 suurhyökkäyksen aikana Ihantalassa.

Oman historiansa tuntemisen ja tutkimisen osanottajat kokivat ensiarvoisen tärkeäksi.

– Suomen sotavuosista on muodostunut eräänlainen suomalaisen kansallisen identiteetin peruspilari. Tämä asetelma ruokkii yleisestä mielenkiintoa historiaa kohtaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia, mutta toisaalta se kerää ympärilleen myös turhaa spekulaatiota, jossa myytit muuttuvat helposti todeksi, pohti reissun antia opettajaksi opiskeleva Aleksi Honkanen.

Kuuterselän muistomerkki muistuttaa siitä, miksi perinnetyötä tehdään.
Kuuterselän muistomerkki muistuttaa siitä, miksi perinnetyötä tehdään.

– Totuuden ja faktojen vääristely ei nykyisessä informaatiotulvan maailmassa ole koskaan missään tilanteessa hyvä asia, ja täten faktapohjaisen historian tuntemuksen tärkeys vain korostuu.

Teksti ja kuvat: Ariela Säkkinen 

Jutussa haastateltujen kokemuksia ja näkemyksiä tullaan syksyn mittaan julkaisemaan niin Tammenlehvän Perinneliiton kuin Sotaveteraaniliiton sivuilla. Videokooste matkasta löytyy Sotaveteraaniliiton YouTube- kanavalta osoitteessa www.youtube.com