”KEL ONNI ON…”

6.7.2019 ”KEL ONNI ON…”

Hyvä lukijamme

Tässä kuussa mietimme onnea ja onnellisuutta, positiivisuutta ja iloa Suomessa.

Juhannusjuhla Selkissä. 23.6.1942. SA-kuva.

Suomi on rankattu kahtena viime vuonna maailman onnellisimmaksi maaksi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) teettämässä onnellisuusraportissa, mikä on kova saavutus meiltä pohjoisen kansalta. YK:n teettämä tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon, ja siinä painottuvat erityisesti bruttokansantuote, vapaus ja sosiaaliturva. Bruttokansantuote kertoo kansalaisten elintason ja aktiivisuuden kehityksestä, vapaus ilmaisun- ja olemisen oikeudesta ja sosiaaliturva siitä, kuinka pidämme huolta kaikista kansalaisistamme.

Pieni lisäpiikki onnellisuuteen tuli leijonien taistellessa toukokuussa 2019 Suomelle kultaa jääkiekon MM-kisoissa.


Pienistä asioista iloitseminen on yksi tie onnellisuuteen.

Suomalainen onni

YK:n tutkimusta on kritisoitu siitä, että valtion hyvinvointi ei ole sama kuin yksilön onni. Voinemme joka tapauksessa olla varmoja siitä, että onnea ja onnellisuutta lymyilee suomalaisissa havumetsissä, pienissä pirteissä, puhtaissa järvissä, nuotiokahveilla, työpaikkojen kahvihuoneissa, synnytyssairaaloissa ja iloisissa kesätapahtumissa – ja toreilla silloin kun juhlitaan!

Monille suomalainen onni löytyy näin kesäaikaan omalta mökiltä. Ja se on sekoitus viilentävää kesätuulta, soutelua järvellä, saunomista valoisassa illassa ja kuikan huudon kuuntelua. Se on vapautta olla tekemättä mitään.

Suurta onnellisuutta ja turvallisuutta arkeen luo myös se, että olemme aina arvostaneet osaamisen ja koulutuksen lisäksi reilua työntekoa – tarvittaessa talkoovoimin ja yhdessä.

Onnen hinta

Suomalaisten onnella ja vapaudella on ollut hintansa. Itsenäisyydestämme käytyjen veristen sotien kaiut kuuluvat yhä. Menetimme yhden sukupolven nuorukaiset näissä taisteluissa. Osa menehtyi rintamalle, osa palasi mieli järkkyneenä.

Lomalla oleva sotilas on kiirehtinyt kotipellolleen töihin. Helsingin lähimaaseutu 1941. SA-kuva

Kurjuus ei loppunut sotiin, vaan niiden jälkeen suomalaiset elivät pula-aikaa vielä monta vuotta. Suomea ei jälleenrakennettu hetkessä, vaan se vaati vuosien työn kurjissa oloissa. Mutta suomalaiset eivät luovuttaneet. He rakensivat maan uudestaan ja opettivat tuleville polville sinnikkyyttä, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta.

Korttia paiskitaan käskytysten lomassa. Utti, Kouvola 8.7.1941.

Onkin ihmeellistä, että suomalaiset ovat kyenneet rakentamaan reilussa puolessa vuosisadassa  kansainvälisesti arvostetun, monessa menestyneen valtion, joka pitää huolta omistaan sekä heistä, joilla ei ole mahdollisuutta selvitä omassa maassaan.

Nuorukaiset taistelevat

Rauhan ja hyvinvoinnin Suomessa kilvoitellaan paremmuudesta muillakin kentillä. Melkoinen ihme nähtiin toukokuussa 2019, kun Suomen leijonat taistelivat itselleen jääkiekon maailmanmestaruuden. Kyseessä oli saman ikäiset kaverit, jotka vain 80 vuotta sitten olisivat olleet rintamalla vähän toisentyyppisissä ympäristössä.

Pikkusiskot kannustamassa isoveljeä, tällä kertaa jalkapallossa.

Suomen jääkiekkojoukkue oli kasattu nuorista, hyvistä pelaajista, joista suuri osa oli ensi kertaa MM-kaukaloissa. Kummoista menestystä ei povattu, eikä joukkueelta odotettu mitaleja.

Toisin kävi. Joukkue pelasi hyvin yhteen – ja kaikkien yllätykseksi vei koko turnauksen. Loppupeleissä kaatui ensin Ruotsi, sitten Venäjä ja lopuksi Kanada. Suurin syy voittoisaan lopputulokseen oli joukkueen sitoutuminen ja loistava yhteispeli.

Kansa ryntäsi toreille juhlimaan, järjestettiin voittokiertueita, kaikki olivat yhtä. Ventovieraat halasivat toisiaan ja kansallishenki nosti päätään.

Voitto Ruotsista ja Venäjästä

Monen sydämessä läikähti eniten, kun Suomi yllättäen voitti Venäjän, joka on kiistatta yksi vahvimmista jääkiekkomaista. Monille tuli mieleen pienen maan sisukas taistelu suuria valtoja vastaan, menneisyydessä käydyt sodat ja menetykset.

Verivihollisen voittaminen koko maailman edessä tuntuu hyvältä. Voiton jälkeen Suomen liput liehuivat, Maamme-laulu soi ja Suomen Leijonat karjuivat voimansa tunnoissa.

Ruotsin voittaminen tekee niin ikään hyvää, koska siihenkin sisältyy ajatus kovista ajoista, joita Suomi on historiassaan käynyt läpi. Monien suomalaisten mielestä Suomen kuuluukin voittaa Ruotsi, koska ruotsalaisilla on ollut aina helpompaa. He ovat hannuhanhia, joiden ei ole tarvinnut taistella itsenäisyydestään. Suomi on ollut etulinjassa ja ottanut Venäjältä iskuja vastaan.

Toisinaan saamme juhlia voittoja myös jalkapallossa.

Taistelijan DNA

Taisteleminen ja oman maan puolustaminen kulkee suomalaisten dna:ssa tahtomattakin. Suomalainen ei anna periksi. Ja vaikka olemme rauhaa rakastava kansa, ei se tarkoita sitä, että hyssyttelisimme ja pelkäisimme sanomisiamme tai tekojamme. Päinvastoin. Nyt olemme tilanteessa, jossa voimme näyttää esimerkkiä monessa asiassa koko maailmalle.

Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle.” T. Tabermann.

Kunnioitetaan veteraanien puolustamaa Suomea ja heidän työtään, iloitaan leijonien voitosta ja työskennellään yhdessä sen  eteen, että Suomi jatkaa maailman onnellisimpien maiden joukossa.

Työn vastapainoksi kaikki tarvitsevat välillä lomaa, akkujen lataamista työpuristuksen päätteeksi. Lomasta onkin syytä nauttia.

Onnellista heinäkuuta sinulle,

Satu ja Laura

Lähteet: