TAPAHTUI TÄSSÄ PAIKASSA SODAN AIKANA: KAINUUN JUNTUSRANTA

6.6.2021 TAPAHTUI TÄSSÄ PAIKASSA SODAN AIKANA: KAINUUN JUNTUSRANTA

Arolan pirtin asukkaat saivat ensimmäisten joukossa todistaa talvisodan syttymisen.

Suomalaiset sotilaat tutkivat karttaa. Suomussalmi 1939. SA-kuva

Koira haukkui vieraita miehiä

Aamun sarastaessa 30. päivänä marraskuuta 1939 Lempi Seppänen havahtui tilan aamutoimista koiran kovaan haukuntaan ja ymmärsi, ettei kaikki ollut kohdallaan. Suuri joukko Neuvostoliiton sotilaita piiritti niskat kyyryssä naapuritaloa. Nämä olivat selvästi vaarallista joukkoa: eivät mitään täytemiehiä. Suomeen oli hyökätty.

Levottomista ajoista huolimatta seudun siviiliväestöä ei ollut evakuoitu. Lisäksi Lempi oli yksin lasten kanssa kotona, sillä perheen isä oli puusavotassa.

Lempi Seppäselle tuli kiire. Hän laittoi 2 lasta vesikelkkaan ja kolmas juoksi perässä kun lähti Juntusrannan kylään kertomaan sodan alkamisesta. Kotiin jäivät niin takki kuin pienet säästötkin. Niitä ei ehtinyt ottaa mukaan. Lempi vaelsi kymmenen kilometrin matkan vaikeakulkuista reittiä ja toi kylille ensimmäisen suullisen tiedon vihollisten hyökkäyksestä rajan yli.

Kun tieto hyökkäyksestä levisi kylässä, väki lähti pakomatkalle Kokkojärven yli. Tarkoituksena oli päästä Kiannanniemelle ja sieltä edelleen kohti länttä. Hiihtokeli oli huono ja lunta oli maassa vain 10–15 senttiä. Matkalle oli lähdettävä jalan ja mukaan sai vain sen, mitä jaksoi kantaa.

Lempi Seppäsen rohkea matka Juntusrannan kylään pelasti 133 naista, miestä ja lasta joutumasta vankileireille. Pääosin paikalliset päätyivät evakkoon Muhokselle, niin myös Seppänen perheineen.

Osa kyläläisistä jättäytyi kuitenkin omasta vapaasta tahdostaan venäläisten vangiksi. Korpikommunismi oli voimissaan, ja jotkut odottivat ilmestyskirjan Punaista Ratsastajaa saapuvaksi. Venäläiset veivät vangitsemansa perheet Kintismäen vankileirille, jossa 13 heistä kuoli nälkään ja sairauksiin.

Suomalaisten sotilaiden naamioitu teltta. Suomussalmi 1939. SA-Kuva

Suomi keskeltä poikki

Lempi Seppäsen havaitsemat neuvostojoukot tulivat Suomeen Karttimon rajapuomin kohdalta, jossa ei ollut pysyvää vartiointia – rajalla toki kävi päivittäin partio tarkastamassa tilanteen. Vaikka rajan takana oli havaittu liikehdintää, ei kuitenkaan osattu odottaa kovin suurta vihollismäärää Karttimon kautta tulevaksi, vaan luultiin, että pääosa vihollisen joukoista tulisi Raatteen suunnasta, josta johti tie Neuvostoliiton puolelle.

Juntusranta oli vain yksi venäläisten rajanylityspaikoista tuona kohtalokkaana päivänä. Ja Raatteentietäkin pitkin vihollisia lopulta tuli, kuten tunnettua on. Mutta paljon ehti tapahtua Juntusrannassa jo kaksi viikkoa ennen kuuluisia Raatteentien taisteluita. Tämä sodan alkutaival jäi vähemmälle huomiolle, koska kansainvälinen media ehti vasta Raatteentielle todistamaan talvisodan ihmettä.

Venäläisten tarkoituksena oli ollut, että Juntusrannasta ja Raatteesta tulleet joukot yhtyisivät Suomussalmen kirkonkylässä, minkä jälkeen marssittaisiin Ouluun ja saataisiin siten katkaistua Suomi sen kapeimmalta kohdalta.
Tämä ei kuitenkaan onnistunut.

Sotatoimet päättyivät maaliskuussa 1940 ja rauha solmittiin 13.3.1940. Raja pysyi edelleen samassa paikassa, minne se oli merkitty Täyssinän rauhassa vuonna 1595. Myös vangit palautettiin kesällä 1940.

Vuosien 1939–1945 sodissa Juntusrannasta poltettiin lähes kaikki rakennukset, vaan ei Arolan pirttiä ja tilan rakennuksia. Talvisodan aikana talo oli venäläisten asuttama aina siihen saakka, kun nämä tammikuussa perääntyivät. Jatkosodan aikana – kaksi talvea ja yhden kesän – talossa asuivat saksalaiset sotilaat.

Arolan tila kukoistaa yhä

 Kaikki Arolan rakennukset ovat nykyään matkailukäytössä, ja siellä järjestetään maatilamajoitusta ja eräretkiä. Tilan nykyinen isäntä Eero Seppänen on kolmanneksi nuorin lapsi Lempin seitsemästä lapsesta. Hän ja hänen vaimonsa Helena järjestävät tilauksesta myös talvisota-aiheisia kävelyitä, ja Lempi Seppäsen pakoreitin Arolasta Juntusrannan koululle pääsee kävelemään opastetusti.

Arolan historiallinen, sodan tuholta säästynyt päärakennus. Alakerrassa on pirtti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta.

Eero Seppästä haastatteli Laura Pennanen. Koonnut Alma Jylhä

Lähteet:

  • arolabear.fi
  • ruhtinansalmi.fi/sotahistoria.html
  • viakarelia.fi/teema/sotahistoria/talvisota
  • https://www.tv7.fi/arkki/sittenkin-totta_p11675/
  • Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen