SOTAHISTORIALLISTA MATERIAALIA SISÄLTÄVÄT ARKISTOT
Kansallisarkisto
Arkistolaitos – Kansallisarkisto ja seitsemän maakunta-arkistoa – huolehtii sotien veteraanijärjestöjen aineistoista sekä valtakunnallisella että alue- ja paikallistasolla. Kansallisarkistossa säilytetään pääsääntöisesti valtakunnalliset järjestöjen (Rintamaveteraaniliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, ja jatkossa myös Rintamanaisten Liitto) asiakirjat, mutta myös muutamien näihin kuuluvien erityisjärjestöjen asiakirjat. Maakunta-arkistoissa puolestaan säilytetään kyseisten valtakunnallisten järjestöjen piirihallinnon, alaosastojen sekä paikallisjärjestöjen arkistoja. Sekä Kansallisarkistosta että maakunta-arkistoista löytyy lisäksi henkilöarkistoja, jotka liittyvät veteraanitoimintaan.
Sotasampo
Sotasampo mahdollistaa viime sotien uudentyyppisen tutkimisen
Ainutlaatuinen ja palkittu Sotasampo-verkkopalvelu on todellinen aarreaitta kaikille, jotka etsivät tietoa vuosien 1939–1945 talvi- ja jatkosodasta ja Lapin sodasta. Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2015 ja uusi, sankarihautausmaatiedoilla täydennetty versio marraskuussa 2017. Vuonna 2018 palveluun liitetään myös sotavankien tiedot siltä osin kuin ne ovat vapaasti käytettävissä. Suomen historian tapahtumat, arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistot sekä yksittäisten henkilöiden muistelmat ja tarinat yhdistyvät Sotasammossa moderneiksi palveluiksi.
Sotasampo-verkkopalvelun aineistoja voi hakea kahdeksan eri hakutoiminnon kautta. Tietoja voi etsiä sotatapahtumien, henkilöiden, joukko-osastojen, paikkojen, menehtyneiden, Kansa taisteli –lehtien artikkelien, valokuvien ja sankarihautausmaakuvien näkymistä. Jokaiseen näkymään on linkitetty niihin liittyviä aineistoja ja tietoja.
Sivusto sisältää yli miljoona henkilön- ja paikannimeä, 95 000 kaatuneen ja yli 600 sankarihautausmaan tiedot, 160 000 SA-kuvaa rintamalta sekä kymmeniätuhansia sotapäiväkirjoja. Esimerkiksi sotilaiden elämänhistoria täydentyy mahdollisten wikipedia-artikkelien kautta. Kirkonkirjatietoihin sotilaita ei sen sijaan ole linkitetty, koska sata vuotta nuoremmat kirkonkirjat eivät ole vapaasti käytettävissä. Yhteensä Sotasammossa on tällä hetkellä noin 12 miljoonaa tietojen välistä yhteyttä.
Sotasammon tiedot ovat peräisin useista lähteistä, kuten Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannasta ja digitoiduista sotapäiväkirjoista, vuosina 1957 – 1986 julkaistusta Kansa taisteli -lehdestä, Puolustusvoimien kuvakeskuksen tuottamasta SA-kuva-arkiston rintamiesten ottamista valokuvista sekä eri lähteisiin perustuvista paikkatiedoista.
Sotasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Kansallisarkiston, Puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIGin kanssa. Sitä ovat rahoittaneet muun muassa Kaatuneiden Muistosäätiö, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen Akatemia.
Sotasampo löytyy verkko-osoitteesta www.sotasampo.fi.
Päivi Happonen, tutkimusjohtaja, dosentti, Kansallisarkisto
Yleisradion arkisto
Yleisradion (YLE) ohjelma-arkistoissa on kohtuullinen määrä sotavuosina 1939 – 1945 tallennettua ääntä ja liikkuvaa kuvaa sekä myöhemmin tehtyjä radio- ja tv-ohjelmia, jotka kertovat talvi- ja jatkosodista. YLE:n radioarkistossa säilytettävien ohjelmien joukossa on virallisten puheitten lisäksi jonkin verran 1939-44 tehtyjä selostuksia, jotka sisältävät mm. taistelukuvauksia ja rintamamiesten haastatteluja. Radioarkiston kokoelmiin sisältyy myös myöhemmin tehtyjä ohjelmia, joissa muistellaan sotakokemuksia ja veteraanien siirtymistä siviilielämään. Varsinaisten radio-ohjelmien lisäksi radioarkistossa säilytetään muutamia veteraanien haastattelusarjoja, joiden pohjalta on tehty kirjoja ja radio-ohjelmia.
Kansanrunousarkisto
Veteraaniaineistoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmissa. Kansanrunousarkiston sidossarjoihin, keruukilpailuihin ja kyselyihin on kertynyt huomattava määrä veteraaniaineistoa. Vanhin isompi kokonaisuus on Korsuperinteen kilpakeräys vuodelta 1973. Korsu-keruun laajuus on 12 000 sivua ja se käsittää 42 sidosta 265 vastaajalta. Keruun toteuttivat SKS, Pohjoismaiden Yhdyspankki ja Kustannusosakeyhtiö Otava. Toinen suuri keruu on vuonna 2000-2001 toteutettu Sota-aika (1939-1945) muistoissamme. Keruun laajuus on 4249 sivua ja siihen osallistui 191 vastaajaa. Siihen liittyi tutkimuskysely sankarivainajista. Myös Eläköön mies -keruun aineisto 1993 sisältää runsaasti sotamuistelmia.
Kotiseutuarkistot
Seuraavat tiedot kotiseutuarkistoista on koostettu loka-marraskuussa vuonna 2006 tehdyn kotiseutuarkistokyselyn saapuneista vastauksista. Kotiseutuarkistojen kirjallisen kuvailun tarkoituksena on hahmottaa jonkinlainen kuva arkiston koosta ja sen toimivuudesta sekä mahdollisesta veteraaniaineiston määrästä. Tarkkoja tietoja kotiseutuarkistojen aineistosta ei pelkästään vastauksien perusteella voida saada, joten luettelo arkistoista ja niiden aineistosta on vain suuntaa antava.
Sotainvalidien veljesliitto
Luetteloon on pyritty keräämään tiedot Sotainvalidien Veljesliiton yhdistysten ja naisjaostojen nimistä, toiminta-ajoista sekä arkistojen sijaintipaikasta. Jos toiminta jatkuu edelleen, perustamisvuoden jälkeen on vain viiva. Arkistoaineksen määrä hyllymetreinä (hm) on ilmoitettu, mikäli se on tiedossa. Jos on tiedossa, että arkistoaineiston rajavuodet ovat erilaiset kuin yhdistyksen toiminta-aika, tämä on ilmoitettu. Tiedot on kerätty SV:n yhdistyksille vuonna 2005 tehdyn kyselyn avulla, yhdistysten historiikeista sekä arkistolaitoksen Vakka-tietokannasta (www.narc.fi).