Saimme kunnian ja ilon käydä Lahdessa tutustumassa hiihtäjälegendaan, olympiavoittaja Siiri ”Äitee” Rantaseen. Kohtaamme harvoin jos koskaan yhtä itsevarmaa ja tärkeilemätöntä naista. Tapaamisemme oli ikimuistettava.
”Äitee” ja Laura.
Lisänimensä ”Äitee” Siiri sai maajoukkuesisariltaan, koska hän aina huolehti joukkueesta kuin omasta perheestään, auttoi siskoja ja piti yllä reipasta meininkiä ja reilua yhteishenkeä.
Suuri Olympiakirja, Oslo 1952, vasemmalta Sirkka Polkunen,
”Äitee”, Mirja Hietamies ja Lydia Videman.
Sisukas Siiri
Siiri syntyi Tohmajärvellä vuonna 1924. Hän aloitti hiihtämisen 6-vuotiaana – poikien kanssa – koska tytöt eivät pysyneet Siirin vauhdissa. Siirin ensimmäiset omat sukset olivat hänen enonsa tekemät, koivupöllistä, ja niillä Siiri mennä hiihteli. Hän oli pienestä pitäen ”aina valmis kilpailemaan”.
Talvisodan syttyessä Siiri oli vasta 15-vuotias. Hänellä oli kaksi sisarta ja kolme veljeä. ”Sodan aikana en juurikaan ehtinyt hiihtää, koska silloin piti tehdä työtä. ”
Siirin todellinen hiihtoura alkoi sotien jälkeen vuonna 1948, kun hän liittyi urheiluseura Wärtsilän Teräkseen. Siirillä ei ollut valmentajaa vaan hän harjoitteli yksin. ”Juoksin työmatkat ja joskus pyhän seutuna kävin vetämässä pidemmän hiihtolenkin, 6 tai 10 kilometriä pimeässä metsässä”, Siiri kertoo.
Urheilumuseo: Sirkka Polkunen, Mirja Hietamies ja Siiri Rantanen
Cortina d’Ampezzon olympialaisissa 1956. Suomi voitti kultaa 3x5km viestissä.
”Minulla oli nuoruus ja hulluus!”
Ensimmäisen kultamitalinsa Siiri voitti Turussa 1948 vieden ennakkosuosikilta Suomen mestaruuden. Maalta tullutta Siiriä moitittiin ennen kilpailua ”törpöksi”, koska hänellä ei ollut valmentajaa, voiteita eikä voiteluasiantuntijaa. ”Mutta minulla oli nuoruus ja hulluus”, Siiri veistelee.
Siiri avioitui Kalle Rantasen kanssa ja sai kaksi poikaa. Aviomies tuki Siirin hiihtämistä, mikä oli urheilu-uralla tosi tärkeää. Ruoka- ja ravintoasiat olivat sodan jälkeen täysin erilaisia, mihin olemme nykyisin tottuneet. Ruoka oli mitä oli, kaikille samaa: ”Puuroa, perunaa, läskisoosia, puol litraa maitoa. Ei ollut rahaa ostaa muuta”, Siiri kertoo.
Siiri valmistautumassa Lahti2017 MM-kisahulinaan. Kuvassa vasemmalta. Marja-Leena Kirvesniemi, ”Äitee”, Toni Nieminen, Juha Mieto ja Immo Kuutsa. Kuva otettu Ravintola Voitossa.
Mutta mikä tekee urheilijasta voittajan? ”Ihan sama kuka voittaa, kunhan Suomi voittaa” -asenne varmastikin.
Annetaan nyt 92-vuotiaan Siirin itse kertoa. ”Äiteen” teesit voittamiseen ovat mielestämme ihanan yksinkertaisia.
- Itseluottamus auttaa voittamaan.
- Ei piä hermostua.
- Luonnollinen keskittyminen.
- Kalusto pitää olla kunnossa.
- Ei piä masentua missään.
- Huumori, hyvänolon tunne ja rauhallisuus.
Ja erityisluistona suksissa:
7. Mieluummin sitä nauraa kun itkee.
Siiri on ikäisekseen huippukunnossa ja todellinen esikuva muille! Hän lenkkeilee edelleen päivittäin. Hän myös hiihti maaliskuussa Lahden 2017 MM-kisoissa hiihtostadionilla 20 000 ihmisen edessä. Ei kuulemma jännittänyt kun ”hiihti vaan”.
Siiri sukset olalla Lahden hiihtostadionilla.
Urheilu sotien jälkeen
Monen urheilijan parhaat vuodet kuluivat rintamalla. Moni myös teki rintamalla elämänsä kovimman ja viimeisen suorituksen.
Sotien jälkeen voittamisen vimma jäi päälle. Suomi nostettiin sisukkaasti takaisin urheilun maailmankartalle erityisesti hiihdossa, voimistelussa ja painissa. Sotaveteraaneista kuuluisan urheilu-uran teki mm. edesmennyt olympiakultamitalisti ja maailmanmestari, hiihtäjä Veikko Hakulinen (1925–2003).
Urheilumuseo. Veikko Hakulinen voittaa 50 km hiihdon ajalla 3.33.33
Oslon olympiakisoissa 1952.
Suuri kiitos Siirille haastattelumahdollisuudesta. Saimme paljon ajateltavaa ja opimme sisukasta ja lempeää elämänasennetta.
“Äiteen” palkintokaapista.
Lahden Hiihtomuseossa on upeaa ja korvaamatonta suomalaista talviurheiluhistoriaa sanoina ja kuvina.
Siiri Rantasen manageri Antero ”Napu” Verto huolehtii myös mm. legendaaristen hiihtäjä Eero Mäntyrannan ja kaikkein aikojen menestyneimmän mäkimiehemme Matti Nykäsen saavutusten esillepanosta Lahden Hiihtomuseossa.
Suosittelemme lukijoille tutkimusmatkoja urheiden sankareidemme ja sankarittariemme kultaisiin päiviin. Kattavaa tietoa aiheesta löydät mm. Urheilumuseosta Helsingissä, ( www.urheilumuseo.fi ) tai Lahden Hiihtomuseosta ( www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/hiihtomuseo )
Hyvä Suomi, ”latu” on auki!
t. Laura ja Satu
Kiitokset: “Äitee“, Antero Verto, Lahden Hiihtomuseo, Ravintola Voitto ja Urheilumuseo.