Tammenlehvän Perinneliitto tarjosi Laurentius koulun 8. luokille retken Kaarteen sotamuseoon

Tammenlehvän Perinneliitto tarjosi Laurentius koulun 8. luokille retken Kaarteen sotamuseoon

Laurentius-koulun, 8lk:n oppilaat ja opettaja vierailivat Kaarteen yksityisessä sotamuseossa 29.5 – 2.6.2023 osoitteessa Jägerhornintie 30, Lohja. Vierailun on osa Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry:n perinnetyötä.

Ohjelma

Klo 10.20 Museon aula: esittäytyminen ja lyhyt kerronta, miksi museo ja mikä on sen tarkoitus.

TERVETULOA Kaarteen yksityiseen sotamuseoon, olen Kalervo Kaarre, tämä museo perustuu minun keräämääni sotahistorialliseen materiaalin, jonka laitoin esille julkisesti nähtäväksi! Museo on myös Tammenlehvän Länsi-Uudenmaan perinneyhdistys ry:n perinnetila.

Tällä sotamuseolla haluan havainnollistaa teille niitä sota-ajan 1939–45 olosuhteita, jota tuon ajan suomalaiset joutuivat kokemaan….. jotta ymmärtäisimme Suomen itsenäisyyden historiaa, osaisimme kunnioittaa sotiemme veteraaneja eli sitä ikäpolvea, jotka silloin sota-aikana olivat nuoria miehiä ja naisia, ja taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta… ja että osaisimme arvostaa vapaata isänmaatamme ja tarvittaessa olisimme valmiina puolustamaan maatamme.

Olemmehan itsenäinen valtio, Suomi, on suomen lippu, valtakunnan rajat, puhumme omaa virallista kieltämme, suomea ja ruotsia. Itsenäinen Suomi takaa meille vapauden rakentaa omaa maatamme laillisen järjestyksemme mukaisesti. Se on vapauttamme !

Länsi-Uudenmaan perinneyhdistyksen perinnetyöllä haluamme myös huolehtia omalta osaltamme sotien 1939–1945 sotasukupolven perinteen ja arvojen siirtämisestä tuleville sukupolville, nuorisolle, teille.

Museo tuo teille näkymän ja kokemuksen sota-ajan olosuhteista, millaisissa oloissa sotasukupolvi on joutunut elämään talvi- ja jatkosodan aikana.

Klo 10.25 Kanttiini: mitä on kanttiini, mitä siellä tehtiin ja kenttäposti.

  • Kanttiineja ylläpitivät rintama-alueella ja kotirintamalla Lotta Svärd järjestön Lotat ja Sotilaskotiyhdistyksen sotilaskotisisaret, kanttiinit olivat kahvioita erityisesti asemasodan aikana, kun sota-alueella oli rauhallista aikaa. Vaikkakin, yksittäisiä sotatoimia oli ajoittain, vihollisen häirintäpommitusta ym.
  • Miehet olivat rintamalla ja naiset hoitivat maatilan työt ja lapset
  • Kanttiini-kahvila rintamalla oli tärkeä sotilaiden vapaa-ajan viettopaikka, sota-aikana ei ollut kännykkää, lähetettiin kirjeitä, kenttäpostia ja kuunneltiin radiota, uutiset, viihdeohjelmat
  • Valoa saatiin öljylampuista.
  • WC oli ulkona, ulkovessa

Ilmapommitusten pelossa pimennettiin kanttiinin ja kaikkialla Suomen kaupungeissa huoneiden ikkunat, ettei valoa näy ulos pommikoneille.

Jaamme 20 oppilaan ryhmän neljään osaan, jotta voimme siirtyä ns. rintamalinjalle ja ryhmissä korsuun. Tänne kanttiiniin palaamme vielä uudestaan.

Klo 10.30 Korsu: olen itse korsussa ( 4 x n.3 min ) kertomassa korsun merkityksestä ja varusteista siellä ja mitä korsussa vapaa-aikana tehtiin, eli miten siellä oltiin ja elettiin.

Opettaja ohjaa kunkin ryhmän vuorollaan korsuun.

Ryhmien ollessa korsussa opettaja

  • Tutkii oppilaiden kanssa kanttiinissa olevia esineitä ja harjoituttaa oppilaita morsettamaan radionurkkauksessa morseaakkosilla
  • Kertoo pula-ajan valtion ostokorteista kanttiinin pöydällä, ostokortteja leikataan
  • Huomioidaan myös sota-ajan puupohjaiset kengät
  • Nuorten kirjoja sota-ajalta sekä
  • Erään nuoren keräämä leikekirja sota-ajan uutisista: ”Suomen sota 1939”

Lisäksi voidaan huomioida: Pikkulottanukke ja sotilaspoikanukke:

  • Sotilaspojat 12–17 v. osallistuivat kotirintamalla merkittävällä tavalla polttopuun ja muun raaka-aineiden hankintaan. Sotilaspojat toimivat myös pelastustehtävissä ja sotilaallisen toiminnan aputehtävissä, kuten lähetteinä ja viestimiehinä. Jopa sotavankien vahtikuljetustehtävissä.
  • Lottatytöt, pikkulotat 13–17 v. hoitivat tehtäviä mm. ilmasuojelukeskuksissa, ensiapuasemilla, puhelinkeskuksissa, varuskorjaamoissa, ilmavalvonnassa sekä sotasairaaloissa.

Korsussa

  • Kalustus, laverit, pöytä ja penkin, kamiina
  • Ruokailuastiana pakki ja kenttäpullo
  • Vartiomies ja hälytyslaite
  • Askareena kirjeet, korttipelit, tupakointi, lepo, aseiden huolto, opiskelu, korsuradion kuuntelu, tarinointi, kirjeiden kirjoitus, puhdetyöt, odottelu….
  • Lemmikkieläimet: luteet, täit ja kirput, jopa rotat,
  • Keväällä vettä lattialla, ei tuuletusta, mutta ryhmä piti toisistaan huolta ja ”viihtyi” koska oli pakko !

Klo 10.45 Rintamalinja: Viimeisen korsuryhmän mukana tulen ns. rintamalinjalle ja katsastamme lyhyesti kk-pesäkkeet + äänet

  • Katsaus kenttäsairaalaan sekä
  • Suomi-konepistoolin esittely ja äänet.
  • Sekä kaukopartion ja sen merkityksen ja
  • Miten tiedustelutiedot toimitettiin tiedoksi päämajaan.

Klo 10.55 rintamalinjalla pommikoneiden äänet melko voimakkaasti ja ilmahälytys, menemme pommisuojaan kaikki yhtenä ryhmänä.

  • Kotirintamalla kaupungissa Yleinen väestösuoja, puistoon tai pihalle maahan kaivettu sirpalesuoja ihmisille, tai oman asuinkerrostalon kellarikerroksen tila, jota oli vahvistettu parruin
  • Klo 11.00 Lohja huone ja sotalapset
  • Ilmavalvontaa Kukkumäellä, myöhemmin Mårbackassa, myös uimahallin luona ilmavalvontatorni. Lotat ja suojeluskuntalaiset vastasivat ilmavalvonnasta 2 tunnin vuoroin
  • Talvisodan pommituksia Virkkalassa, ihmiset ehtivät pommisuojaan, 2 ihmistä sai surmansa
  • VVS-mies, väestön suojeluvalvoja, hiekkaa jokaisessa talossa palojen tukahduttamiseen
  • Ns. sotalapset

Klo 11.05 Mahdollisuus vapaaseen tutustumiseen käytävän varusteisiin

  • Saa koskea varovasti irtonaisia esineitä
  • Laitettava takaisin samaan paikkaan
  • Ei aseita, joissa on pistin

Klo 11.15 Palaamme kanttiiniin, missä ”Lapset sodassa”-tarinaa

  • Kerron lyhyesti sota-ajan lasten/nuorison tilanteesta,
  • Millaista oli käytännössä sota-ajan nuorisolla ja
  • Miten he osallistuivat aikakauden eri toimiin.

Klo 11.20 Aula: Ennen poislähtöä, jos aikaa jää: Mannerheim-risti, mikä, merkitys, kuinka monelle jaettiin

  • Hävittäjälentäjä Lauri Nissisen Mannerheim-risti ja svastika (hakaristi) lyhyesti.
  • Lauri Nissinen
  • Mannerheim-ritarin risti, vain 191 suomalaista sotilasta nimitettiin
  • Hakaristi eli svastika, vanha antiikin ajan ja intialainen koriste ja hyvän symboli,
  • Natsi-saksan kansallis-sosialistien ja saksan asevoimien tunnuksella hakaristillä ei ole suomalaiseen hakaristiin yhteyttä, muuta kuin sattuma

Klo 11.25 lähtö museosta

Kiitos käynnistä hyvää jatkoa koulutyöhön ja muistakaa vapaa isänmaamme !